Sää viileni. Tuulee. Vuoret lähenevät.
Eilen saavuimme helteessä Astorgaan, oikaisimme suoraan katedraalin viereen Albergue San Javieriin. Totesime keittiön olevan toimiva ja pyyhälsimme saman tien pescaderiaan ja supermercadoon.
Ostime puolikkan kalan. Jotain turskalajia. Bacalao oli sen nimi espanjaksi. Supermarketista ostimme juustoa, parsaa, ananaksen puolikkaan ja viiriäisen munia. Gluteenittomia riisi- ja maissikakkujakin löytyi.
Samoilla tulilla teimme ruokaa. Sirpa paistoi kalan valkosipuliöljyssä ja kiehutti niitä lopuksi valkoviinissä. Suolaa ja pippuria meillä oli. Minä opin keittämään parsaa vìinietikalla höystettynä sekuntikellon mukaan kolme minuuttia. Viiriäisen munille emme suoneet paljoakaan lisää ja ne saivat tyytyä samaan keitinliemeen parsojen kanssa. Ja siinä meidän huippuateriamme sitten olikin. Täydennettynä ripauksella sitruunaa ja aliolia eli valkosipulilla maustettua majoneesia. Nautittuna valkoviinin kera. Gurmettia caminolla.
Tänään lähdimme Astorgsta eteenpäin ja ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Murias de Rechivaldon kahvila Llar. Kysyin ettei munakkaassa ollut jauhoja ja pyysin sitä. Kauhistuneena huomasin että kahvilanpitäjä oli kaatamassa öljyä leivälle munakkaan viereen. No, no pan! Ja sitten kävi ilme että koko kahvila on gluteeniton. Pizzatkin ovat keliaakikolle sopivia. Ja leipä maistui tosi hyvälle, itsetehdylle. Suolalla ja oljyllä maustettuna. Muchas gracias, totesin lähtiessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti