El Burgo del Camino Realin municipal albergue oli uusi mutta vanhoilla periaatteilla rakennettu puusta, kivestä ja savesta. Rakennus osoittautui aivan uskomattoman kaikuvaksi ja ääniä vahvistavaksi. Minä kieriskelin kuutamossa, yritin nukkua ja taas joku lähti ja ovet paukui ja karhut tömistelivät portaissa. Sirpa nukkui tyytyväisenä kerrakin lämpimänä. Tasan ei käy onnen lahjat.
Aamun lähtö oli aikainen. Tasankoa kohti Leonia. Ja yhtäkkiä sadepilvien sinestä alkoivat vuoret nousta esiin. Ensin vain kuin pilvien heijastumina. Sitten yhä muodokkaampina ja lumihuippuisina. Ja aamun valon noustessa iskivät värit tajuntaan. Ruiskukan sininen, jonkun mataralajikkeen valkoinen, keltaiset pensaat ja kukat, unikon punainen, kynnetyn maan ruskea (marron), violetti, vihreä.
Tasankoa pitkin kävelimme tänään 13 kilometriä Reliegokseen, pieneen kylän jossa on ainakin neljä albergueta. Majoituimme kunnalliseen, jossa oli oikein hyvät pesutilat ja keittiö. Tapsimme chileläiset ystävämme vielä täällä Elviksen baarissa.
Tänään teimme lounaaksi salaattia artitsokista ja hunajamelonin palasta. Kylän baarissa on paellaa, johon ei kuulemma oli lisätty jauhoa (harina).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti